Elikkä matka Japaniin onnistui hyvin. Lennolla en juuri unta saanut, onneksi olin ottanut lääkettä, ettei flunssa, joka iski juuri ennen matkaa, haitannut paljoakaan. Lentomatka oli mielenkiintoinen, ensi kertaa koneessa oli jokaisella oma televisio, josta saattoi pelata pelejä, katsoa elokuvia, tv-sarjoja yms., joten matka sujui hyvin unenpuutteesta huolimatta. Auringon nousu lentokoneesta katsottuna oli myös upea. Sopiva teema, matkalla Nousevan Auringon Maahan :)
Tulee ihan Lion King mieleen
Eipä Osakassa mitään sen kummempaa tapahtunut, kiertelin vain ympäriinsä ja kokeilin juoma-automaattia. Niihin käy setelitkin. Mietin myös repun laittamista säilöön odottelun ajaksi, mutta luovuin ajatuksesta, pidin sen lopulta mukanani. Katselin kuitenkin listaa siitä, mitä ei saanut pistää lokeroihin ja silmiini pisti jotain erikoista: Alussa oli ihan ymmärrettäviä asioita, kuten ei liian isoja rahasummia, lisäksi eläimiä, minkä vielä ymmärtää, mutta sitten.... "Dead bodies". Pistää miettimään, mitä sieltä on aiemmin löydetty.
Sapporoon saavuttuani vastassa oli Yoko-san, joka saattoi minut junalla asunnolleni. Asunnolla selvisi, ettei kanrinin-san eli manager ollut kuullut siitä, että ihmisiä oli tulossa tänään. Siinä sitä sitten odoteltiin huoneen valmistumista ja mietin jo, että joudunko viettämään yöni taivasalla. Mutta lopulta pääsin huoneeseeni ja kasan lappuja käteeni, jotka sitten piti lukea.
Testasin ensimmäisenä suihkua, jonka vesi pitää lämmittää kaasulla. Kaasu onkin täällä mielenkiintoinen tuttavuus. Siihen tottuu nopeasti ja olen huomannut, ettei se ole niin vaarallinen kuin kuvittelin. Lämmitystä en ole vielä käyttänyt, yritän säästää. Tässä muutamia kuvia huoneestani.
Elikkä tämmöinen siisti pieni kämppä. Juuri sopivan kokoinen yhdelle ihmiselle sotkettavaksi. Nyt viikon jälkeen on jo kotoinen olo. Edelleen vähän kummastuttaa, ettei tyynyssä ole höyheniä tai muuta pehmustetta... vaan kiviä. Muistuttaa hernepussia. Mutta on ihan mukava pään alusta. Juttelin vähän managerin kanssa ja sain selville, että hän pitää Sibeliuksesta. Tietäisinpä itse tyypistä yhtä paljon kuin hän.
Ja sitten pääasioihin... Seuraavana päivänä lähdin käymään Yokon opastuksella ward officessa tekemässä alien registrationin. Se hoitui ihan sukkelaan, täytettiin vain laput ja maksettiin. Saan kortin ensi kuussa, sen ajan pitää pitää paperilappua mukana. Samalla hoidettiin pakollinen National Health Insurance. Ärsyttää, että semmoinenkin piti hankkia, vaikka on kattava vakuutus. Mutta tämä vakuutus ei katakaan kaikkea, lääkäri maksuista 70 prosenttia. Postissa tuli sitten lasku siitä ja kävin maksamassa sen postilaitoksella tässä eilen. Hyvin pärjää japanilla sielläkin, vaikkei kokemusta paljon ole.
Ja postilaitoksesta... Postilaitos on samalla pankki. Siellä kävin avaamassa tilin, mutta sain kuulla, etten voi siirtää Suomesta rahaa tilille 6 kuukauteen. Onneksi lyöttäydyin seuraavana päivänä yhteen vastatulleiden Annan ja Kristiinan (venäläinen) kanssa. Hekin halusivat rahansiirron, joten heidän oppaansa (Miwa) lähti kiertämään paikkoja kanssamme. Missään ei tärpännyt. Mutta saimme sitten ISC:ssä kuulla Akilta, että North Pacific Bankissa rahansiirto on mahdollinen. Huomenna olemme sitten menossa sinne avaamaan tilin ja voin siirtää sitten rahaa tililtäni tänne netin kautta. Rahaa säästyy :) Aion ostaa kännykänkin, näyttää tulevan tarpeeseen, sekä pyörän. Kaikki liikkuu täällä pyörällä ja niitä myydään halvalla tuossa kampuksella. Käyn katsomassa huomenna löytyykö sopivaa.
100 jenin kaupat Japanissa ovat käteviä. Niistä löytyy oikeasti kaikkea. Melkein kaikki maksaa sata jeniä (kuten nimi kertoo), paitsi jotkin kalliit tarvikkeet. Vessapaperi kannattaa kuitenkin ostaa muualta: sitä on hintaan nähden vähän yhdessä paketissa. Muuten suosittelen lämpimästi. Ieon on hyvä supermarketti täällä, sieltä saa vaikka mitä, eikä ole kovin kallis.
Tänään oli orientaatio ja saatiin tietää vähän enemmän opiskelusta ja kursseille ilmoittautumisesta. Pari kurssia sattui samalle ajalle, joten toisesta pitää luopua (Ah, valintoja). Valtavan tietotulvan jälkeen oli tutustumista, mikä tapahtui pienessä huoneessa, jossa kaikki huusivat. Hirveä meteli. Mutta sitä tuli tutustuttua ihmisiin.
Tässä taisi olla tärkeimmät asiat... Kirjoitan sitten myöhemmin lisää ja pistän enemmän kuvia. Tällä hetkellä kone alkaa temppuilemaan (sitä se yhteinen nettiyhteys teettää), joten lopetan tältä erää. Pyrin huomenna kirjoittamaan lisää vapaa-ajasta täällä Japanissa, jos aikaa on. Oyasumi nasai! (Hyvää yötä!)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti